Alkukesä on erinomaista ymppäysaikaa: mitä aiemmin pääsemme metsään pakurin istutuspuuhiin eli ymppäämään, sitä paremmin pakurisieni ehtii hyödyntää lämpimän kasvukauden jo istutusvuonna.
Ensimmäisten vuosien aikana pakuri vaikuttaa koivussa pinnan alla. Rihmasto leviää puuhun ymppäyskohdasta: ylös, alas ja vuosikasvainten ympäri. Vasta kun rihmasto on saanut hyvän jalansijan puun sisällä, alkaa ulospäin näkyvä pakurikasvainten muodostuminen.
Tarkkaile hiirenkorvia
Pakurin ymppäyksen voi aloittaa heti mahlan juoksun päätyttyä. Sopivan ajan tunnistat siitä, että silloin koivuihin ilmestyvät hiirenkorvat. Myös koivun siitepölykausi alkaa samoihin aikoihin.Kuluvan vuoden kasvukauden hyödyntämiseksi paras aika ympätä on touko-kesäkuun aikaan. Näin saamme hyvän alun kasvulle jo ymppäysvuonna.
Syksyllä ympättävissä puissa kasvuunlähtö painottuu seuraavalle kasvukaudelle: rihmaston leviäminen puihin alkaa syyskaudella, ja puu on hyvässä valmiudessa hyödyntämään seuraavan kasvukauden sen alkuhetkistä lähtien.
Mihin metsiin?
Pakurin kasvatus sopii useimpiin koivikoihin ja koivupitoisiin sekametsiin. Ympättävien koivujen halkaisijan olisi hyvä olla vähintään 10-15 cm - silloin koivu on vahvistunut riittävästi, jotta se jaksaa kasvattaa pakuria pitkän aikaa.KÄÄPÄ Forestin metsäasiantuntijat auttavat sinua ratkaisemaan, miten voit parhaiten yhdistää pakurin kasvatuksen metsänhoitosuunnitelmiisi.
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen seurantaraportti.
Luonnonvarakeskus on vastikään julkaissut seurantaraportin Raharääseikkö-tutkimuksesta, jossa käsiteltiin mm. keväällä tapahtuvan ymppäyksen vaikutusta kasvutuloksiin. Tutkimuksessa saman vuoden keväällä ympätyt koivut olivat pakurin kasvussa selvästi pidemmällä verrattuna syksyllä ympättyihin puihin.Tutkimuksessa osassa puista oli jo 4-5 vuoden seurannan jälkeen erikokoisia pakurikasvaimia, ja osassa puista oli tuohen alla kohoumia ja repeytymiä, joista pakuri pian purkautuu esiin. KÄÄPÄ Forest suosittelee kuitenkin varautumaan noin 10 vuoden kasvuaikaan ennen kuin pakurit ovat sadonkorjuuseen sopivissa mitoissa.Luonnonvarakeskuksen tutkimusraportti on luettavissa kokonaisuudessaan täällä.